Lainaa rahaa helposti

Tarvitseko lainaa helposti?

Moni meistä tarvitsee jossakin vaiheessa elämäänsä lainaa. Oli kyseessä sitten asuntolaina, kulutusluotto tai mikä tahansa muu laina, on lainan ottaminen usein suuresti talouden rahallista taakkaa keventävä teko. Lainaa ottamalla voi jakaa summan kertaostoksen sijaan useaan eri erään. Näin taloudellinen paine ei tee kerralla suurta lovea talouteen, vaan pitää sen tasapainossa jakaen taakan tasaisesti pidemmälle aikavälille – juuri sellaisissa erissä ja sellaiselle aikavälille kuin sinulle parhaiten sopii. Täydellinen laina suunnittellaan yhteistyössä luotonmyöntäjän ja lainanhakijan – eli sinun – välillä. Näin syntyy kompromissi eli tilanne, joka on molemmille mahdollisimman otollinen. Tällaisestä yhteistyöstä hyötyvät molemmat osapuolet.

Voiko lainaa saada helposti?

Äkillinen hammassärky, joka vaatii hammaslääkärin päivystystä. Koiran jalan ontuminen, joka vaatii kiireistä leikkausta. Toisen auton kolhiminen parkkipaikalla niin, että remonttia vaaditaan, kodin vesivahinko tai homevaurio, joka pakottaa muuttamaan muualle. Lapsen sairastuminen, jonka takia on jäätävä palkattomalle vapaalle. Muun muassa edellämainitut kulut voivat iskeä kenen tahansa kohdalle varoittamatta, ja silloin on oltava nopea. Mutta mitä jos säästötilillä ei olekaan lantin lanttia, mitä sitten tehdään?

Monelle oman maksukyvyttömyyden myöntäminen julkisesti on nyöryyttävä kokemus, joten harva uskaltaa pyytää äkillisten kulujen maksuun lainaa ystävältään, tai perheenjäseneltään. Lisäksi usein varsinkin useisiin tuhansiin euroihin nousevien maksujen pyytäminen lainaksi yksityishenkilöltä on haastavaa siinäkin mielessä, että harvalla on tällaista summaa takataskussa noin vain annettavaksi. Näistä ja monista muista yhtä hyvistä syistä moni päätyykin loppujen lopuksi rahan tarpeessa ottamaan yhteyttä johonkin luotontarjoajaan. Se on siisti ja helppo tapa, ja lisäksi laina on mahdollista kilpailuttaa.

Miten lainan haku sitten käytännössä toimii? Onko edessä vaikea ja pitkäkestoinen prosessi, johon sisältyy kymmenien kaavakkeiden täyttelyä ja runsaasti paperityötä ja aikaa? Onko edessä raskas tie, jolle ei kannata edes yrittää lähteä? Monelle saattaa tulla yllätyksenä se, kuinka helppo prosessi lainan hakeminen voikaan olla. Tiesitkö, että voit hakea lainaa helposti netissä 24/7? Voit siis hakea itsellesi lainaa vaikka keskellä yötä, jos tarve vaatii. Lisäksi voit saada myönteisen lainapäätöksen heti, minkä jälkeen laina on vapaasti siirettävissä tilillesi. Pikalaina pelastaa silloin, kun rahaa tarvitaan heti.

Uutiskatsaus: askettäin julistettiin, että suomalaisille suunnitellaan 25 vuoden lainakattoa

Useat lehdet uutisoivat äskettäin, että suomalaisille on suunniteilla 25 vuoden lainakattoa. Uutinen ällistytti jopa konkaripoliitikot, jotka tituleerasivat tilannetta “pakkosäästämiseksi”.

Vihreiden riveissä uraansa tekevän konkari Osmo Soininvaara sanoo, että lyhyet asuntolainat sekä näiden lyhennyspakko tulevat viemään kaupunkien asunnot jatkossa entistä enemmän sijoittajien käsiin.

Valtiovarainministeriö asetti taannoin työryhmän ehdotti vastikään, että suomalaisten asuntolainojen enimmäismaksuajaksi tulisi asettaa 25 vuotta. Tämän lisäksi työryhmä esittää, että lainojen koko tulisi olla sidoksissa lainanottajan vuosituloihin. Ehdotus on aiheuttanut runsaasti kohua niin mediassa kuin tavallisen kansan parissakin.

Tämän ehdotuksen toteuduttua Suomen asuntolainamarkkinat virtaisivat yhä kauemmas niin kutsutusta ruotsalaisesta mallista, jonka avulla on mahdollista ottaa kymmenien vuosien asuntolaina, ja antaa asunnon lyhentäjille suurempi määrä rahaa käyttöönsä tavallisessa elämässä.

Soininvaara hämmästelee tilannetta

Eräs pitkiä asuntolainoja Suomessakin kovaan ääneen puolustanut on vihreiden pitkän linjan poliitikko Osmo Soininvaara, jonka mielestä ihmisten varallisuuden karttuminen vasta elämän jälkipuolta kohti on kyseenalaista eikä kovinkaan mielekästä. On selvää, että hän suhtautuu ministeriön työryhmän tuoreeseen ehdotukseen varsin negatiivisesti. Soinivaaran mielestä 25 vuotta lainan takaisinmaksuun on huomattavasti liian vähän eikä näe syytä sille, miksi kolmekymppisenä ostetun asunnon pitäisi täysin maksettu jo silloin, kun omistaja on viisikymppinen. Soininvaara kyseenalaistaa lisäksi sen, miksi asunnon halutaan olevan velaton omistajan kuolinhetkellä, vaikka asunto käy lainan vakuudesta. Poliitikko leimaa tämän karkeakielisesti “pakkosäästämiseksi”, jota hän ei ymmärrä.

Toimiryhmän ehdottama malli käytännössä pakottaisi ihmiset asumaan vuokra-asunnoissa, mikä puolestaan kasvattaisi näiden asumiskustannuksia entisestään. Soininvaara ei tätä ymmärrä, sillä potentiaaliset ja halukkaat asunnonostajat päätyvät lopulta vuokralaisiksi ja joutuvat täten maksamaan suolaisia asumiskustannuksia, minkä lisäksi heidän pussistaan maksetaan käytännössä myös asunnon omistajan vuokratuloista maksamat verot. Tämä taas pakottaa Soininvaaran mukaan varsinkin nuoret ihmiset asumaan ylikalliisti vuokralla, mikäli he eivät saa asunnon ostoon apua vanhemmiltaan, mikä ei ole ollenkaan reilua. Soininvaara korostaa, että toimiryhmän ehdotuksen yksi selkeistä päämääristä on asuntojen hintojen nousun esto. Hän kuitenkin arvelee, että siinä ei tullu onnistumaan, sillä sijoittajat tulevat varmasti nostamaan asuntojen hintaluokkaa kaikesta riippumatta. Lisäksi kun yhä useampi joutuisi pakon edessä asumaan vuokralla, nostaisi tämä vuokralla asumisen hintoja entisestään.

Soininvaaran mielestä kokonaistalouden kantilta olisi erittäin suotavaa, että Euroopan keskuspankin markkinoille laittaman velkarahan vastikkeeksi eivät päätyisi keinottelurahastot vaan sen sijaan kotitalouksien asunnot.

Soininvaara haluaa korostaa lisäksi myös sitä, että Ruotsin malli on ollut moneltakin kantilta hyvinkin toimiva, sillä tavallista pidemmät takaisinmaksuajat eivät ole sitoneet talouksien varallisuutta lainan lyhentämiseen vaan antaneet sille enemmän sijaan muunlaiseen toimintaa, kuten vaikkapa osakkeiden ostamiseen. Suomessa vastaavaan tilanteeseen ja taloudelliseen vapauteen päästään usein vasta vuosikausien rankan lainan takaisinmaksun jälkeen elämän jälkipuoliskolla. Soininvaaran ymmärrykseen ei mahdu se, minkä takia ihmisen pitäisi haalia itselleen mahdollisimman mittava netto-omaisuus elämänsä aikana. Hän haluaa myös virkistää ihmisten muistia siinä, että lainan ehtojen tulisi olla sellaiset, etteivät pankit kärsisi siinä luottotappiota. Nykyisen mallin mukainen vaatimus laina-ajan lyhentämiselle tulee suurkaupunkien rajojen ulkopuolelta, mutta siitä huolimatta sitä aiotaan soveltaa koko maan alueelle.

Soininvaara on sitä mieltä, että siellä missä asuntojen arvo on laskussa, on myös laina-ajan lyhentäminen järkevää, mutta siellä missä asuntojen arvo ei ole sen suuremmassa laskussa, olisi esimerkiksi lainan lyhentäminen kolmasosalla ja sen jälkeen asunnon antaminen pankille riittäisi vakuudeksi vallan mainiosti.